Kurkistus pieneen punaiseen keittiöön ja syksyn sisutusuutuudet

Syksyisin minulle iskee aina sisustuskuume, eikä kuumeeseen tuo paljon helpotusta sisustusmainoslehdistä täyttyvä postilaatikkomme, jotka mainostavat syksyn uutuuksia. Joka vuosi sama toistuu, mutta olen itsestäni silti aika ylpeä. Naiselta on hyvä suoritus olla shoppailematta kokonainen vuosi. Kun sitten lähden kuumeessa ostoksille, yritän hankkia ajattomia tavaroita ja välttää hetkellisiä trendejä. En ole siis ostellut kotiimme mitään melkein vuoteen! No, ehkä jotain pientä ja takapihaa ei lasketa.

Pidän hyvin yksinkertaisesta selkeästä sisustuksesta ja yritän suosia suomalaista. Suuren lapsiperheen arki on helpompaa, silloin kun tilaa on enemmän ympärillä, eikä ylimääräisiä mööpeleitä ole joka nurkka täynnä. Lelut kun valtaavat kotimme jo aamusta, silloin vähempikin riittää. Sitten päästäänkin siihen, mikä on vähempi? Tänä vuonna se oli enempi, koska edellisvuonna menin ostamaan hetken mielenjohteesta kerrankin jotain trendikästä ja valkoista! Se tarkoitti minun kohdallani, EI KÄYTÄNNÖLLISIÄ lapsiperheen huonekaluja ja tekstiilejä. Kaunis lasipöytä, jossa näkyi sata sormenjälkeä jo tunnin käytön jälkeen. Kirkkaan modernit keittiöntuolit, joissa näkyi joka raapale ja ne samaiset sormenjäljet. Olohuoneen lamput, jotka olivat kauniit, mutta eivät valaisseet tarpeeksi. Valkoiset sohvatyynyt ja vaaleat matot, joita koiramme rakasti! Nämä eivät siis olleet meidän perheelle ihan sopivimmat vaihtoehdot, mutta vahingosta viisastuu. Onneksi kierrätys on pop ja niin tavaramme saivat uudet hyvät kodit. Se tarkoitti sitä, että piti löytää uudet tavarat puuttuvien tilalle ja samalla syksyinen kuumeeni sai helpotusta.

Rakastan sisustuksessa valkoista ja punaista, mutta miten ihmeessä se valkoinen pysyy muilla valkoisena vai valehtelevatko kaikki? Sisustuslehtien kauniit valkoiset kodit lapsien ja koirien kera eivät voi olla valkoiset muuta kuin kuvauspäivänä! Tai jos ovat, antakaa minulle ihmeessä vinkkejä arjen soljuvuudesta.

Jalat maassa ja pää kylmänä suuntasimme ostoksille. Ajattomia viisaita löytöjä tuli tehtyä tai ainakin luulen niin ja pianhan se nähdään.

Kurkistus keittiöön


Keittiö on minulle kodin sydän ja valtakuntani. Se on ainoa paikka kodissa, jossa on ainoastaan vain minun omat ”leluni”. Rakkain esine keittiössä on walesilainen ruokakello, jossa karun näköinen emäntä seisoo ylväänä. Ruokakello on muisto mieheni rakkaista isovanhemmista. Kello on kulkenut mukanamme jo vuosia. Kattilat ja pannut ovat tärkeä osa keittiötä, mutta astiat tulevat hyvänä kakkosena. Olen kerännyt Marimekon Siirtolapuutarhan astioita sekä Sukat makkaralla-sarjaa. Astiat ovat värikkään leikkisiä, juuri sopivia lapsiperheeseen.

Suomalaista muotoilua sekä tekemäni sokerimassakoriste teekupissa, Onni.

Rakas ruokakello, vanhat englantilaiset peltipurkit sekä suuri teekuppi.

Marimekko, Siirtolapuutarha.

Marimekko, Sukat makkaralla.

Uusin löytöni on astiasto kirpputorilta. Arabian AR-astiat punaisella raidalla, jotka ovat Kurt Ekholmin vuonna 1935 suunnitteleman mallin mukaan tehtyjä. Minun astiasto on leiman mukaan valmistettu vuonna 1949. Asiakas on saanut tilata astiat oman maun mukaan eli väri ja raidat ovat olleet asiakkaan omaa designia. Ajattomia ihanuuksia ja punaista, tottakai!

Arabia, AR-malli.

Leivonta on lähellä sydäntäni. Kakkuja sekä piirakoita tulee tehtyä usein. Silloin otan laatikosta esiin suosikkini, Belovedilta hankkimani kauniit uushopeiset ihanuudet. Herkkukauhat, piirakka-ja kakkulapiot.

Beloved uushopeita sekä kirpputorilöytöjä.

Hauskan värikkäät lautaset keittiön seinällä ovat Marimekon mallistoa. Keräilin lautasia liian hitaaseen tahtiin, koska harmikseni  mallien valmistus lopetettiin ja kokoelmani jäi neljään lautaseen. Neljä on kuitenkin parempi kuin kolme tai kaksi tai ei yhtään.

Syksyn uutuudet

Olen keittiöliinojen suurkuluttaja ja löysin edullisesti H&M:n mallistosta hauskan keittiöliinan, jossa on reseptikin valmiina. Uusi Vallilan vahakankainen pöytäliinakin lähti mukaani, koska materiaali oli käytännöllinen lapsiperheessä. Suurin ostos oli ajattomat, puiset valkoiset keittiöntuolit, jotka ovat kevyet liikutella, mutteivat kuitenkaan kiikkerät istua. Ruokahuoneen pöytä sai pitsiliinan muutamalla eurolla Ikeasta ja majakkalamppu löytyi Pentikistä.

H&M

Vallilla/Ruusunen

Keittiön pieni ruokapöytä sai vihdoinkin käytännölliset tuolit ja pöytäliinan.

Keittiön raastinlamppu illan hämyssä.

Ruokahuoneen uusi ilme. Majakkalamppu, Pentik. Pitsiliina, Ikea.

Olohuonekin uudistui hieman. Puinen valkoinen suuri pöytä hankittiin lasten iloksi. Nyt kelpaa rakennella suurempiakin torneja pöydän päällä. Olohuoneen valaisimet myös uusittiin, koska vanhat valaisivat niin huonosti. Päätimme hankkia ajattomat Yki Nummen suunnittelemat valkoiset plafondit, joissa on ihanan punainen yksityiskohta keskellä. Nämä lamput menevät varmasti meillä isältä pojalle, koska valaisimet on suunniteltu jo 50 vuotta sitten ja ne toimivat kodeissa vielä nykypäivänäkin. Katonrajassa olevaan linnunhäkkiin ei laitettu lintua, vaan nyt sitä koristaa kukka. Lintuhäkin alla odottaa sohva, johon löysin Ikeasta suuret pehmeät harmaat tyynyt ja Pentikistä ison torkkupeiton eli filtin. Filtti on kylläkin valkoinen, joten en tainnut ihan kaikkea oppia viime vuodesta. Onneksi pesukone on keksitty. Koti on nyt valmis vastaanottamaan syksyn pimeät päivät ja arjen suuret seikkailut! Sohva kutsuu minua, joten suljen tietokoneen ja toivotan kaikille oikein ihanaa syksyä!

Olohuoneen uudet Yki Nummen lamput sekä Ikean pöytä.

Torkkupeite eli filtti, Pentik.

Kakkuvuokani olen hankkinut käsityömessuilta. Vuoka, joka loistaa kynttilöillään.