Olen ihastunut uunittomiin piirakoihin, koska ne valmistuvat niin helposti ja pienellä vaivalla. Tällä kertaa piirakkavuokaan humpsahti viikunapiirakka suklaahippumuropohjalla. Täytteeksi reilusti viikunaa, rahkaa ja kermaa. Hyppysellinen vaniljasokeria ja kardemummaa sekä vielä tuoksuvia mintunlehtiä koristeeksi. Kahta kertaa ei tarvinnut houkutella perhettä pöytään.
Uunittomat piirakat ovat myös näppärä vierasvara mökkillä, reissussa taikka vaikkapa asuntoauton pikkukeittonurkkauksessa, jossa uunia ei viitsi lämmittää tai ei ole. Tästä pääsemmekin toiseen aiheeseen, asuntoautokuumeeseen!
Karavaanarit, kaikkien kaverit!
Päätin joskus vuosia sitten, ettei minusta tule koskaan karavaanari, ei kaikkien kaveri eikä totisesti teiden tukko! Karavaanarit suorastaan hieman hymyilytti minua, tunnustan nolouteni. Meidän perheelle henkilöauto/lentokone/hotelli -lomat oli se ainoa oikea juttu. Vuodet kului ja ajatus pysyi samana
Yhtenä vuonna sain jonkin oudon päähänpiston ja halusin mökkiloman. Sain lopulta raahattua perheemme ja erityisesti Walesin tiikerin mökille. Se oli riemuvoitto mökkeilyä ja ulkohuusia kammoksuvalle Tikrulle. Sitten se tapahtui, ahaa-elämys! Mökkeily olikin superkivaa ja innostuimme siitä valtavasti. Lapset nautti luonnon helmassa meistä aikuisista puhumattakaan. Mökkeilyalueilla tuli nähtyä myös karavaanareita ja huomasin seuraavani heidän puuhiaan vähän kuin sivusilmällä vakoillen.
Lähipiirissämme on suristellut yksi jos toinenkin asuntoautoillaan reissussa, mutta me, ehei! Viime vuoden aikana laitoin merkille, miten onnelliselta ja levolliselta karavaanarit näyttävät autoissaan. Huolestuin, jo pelkästä ajatuksesta. Minä, kaikista ihmisistä olin alkanut stalkkaamaan karavaanareiden käytöstä! Huomasin heidän oudon iloiset tavat ja rennon olemuksen. Karavaanarit moikkailevat hymyssä sun toisilleen ajaessaan maanteillä, kuin vanhat ystävät konsanaan. He viettävät yhteisiä illanistujaisia, seurustelevat ja solmivat ystävyyssuhteita. Lapset saavat uusia kavereita kirmaten ulkona onnellisina. Matka jatkuu uuteen kohteeseen ja sama toistuu.
Vietimme taannoin päivän vierailun asuntoautotunnelmissa ja sitten se iski. Kaikkien vuosien ja stalkaamisen jälkeen, halua olla karavaanari, teiden tukko ja kyllä, ihan kaikkien kaveri! Olen katsellut netistä asuntoautojen hintoja ja pulssini on noussut sitä mukaan kuin auton varustelutasokin. Nyt enää puuttuu ne rahat, se asuntoauto ja ensi vuoden suunnitelmat. Sen vain tiedän ja itseni tuntien, että haluan kokea uuden seikkailun riemun karavaanarina.
Viikunapiirakkani olisi juuri omiaan ensimmäiselle asuntoautoreissullemme, joten sitä odotellessa. Aika monta piirakkaa saan varmaan vielä kotona harjoitella ennen sitä H-hetkeä, mutta haaveita pitää olla ja kun ne sanoo ääneen, ne toteutuvat paremmin.
Jos tunnustat olevasi karavaanari, kerro ja innosta minua lisää!
Piirakkapohja
- 150 g suklaamurokeksejä
- 60 g voita
- Murskaa keksit hienoksi ja sulata voi.
- Sekoita ne keskenään. Painele muruseos piirakkavuoan pohjalle tiiviisti.
- Nosta vuoka jääkaappiin ja valmista sillä aikaa täyte.
Täyte
- 2 dl vispikermaa
- 100 g rahkaa
- 1 rkl sokeria
- 1 tl vaniljasokeria
- 1/2 tl kardemummaa
- 6 tuoretta viikunaa
- tuoreita mintun lehtiä
- Pese ja kuivaa viikunat.
- Leikkaa viikunan keskeltä kaksi ohutta siivua koristeeksi.
- Kuutioi loput viikunan palat pieneksi.
- Vispaa kerma.
- Sekoita kerman joukkoon rahka, pienet viikunnpalat, sokeri ja vaniljasokeri.
- Levitä täyte piirakkapohjan päälle. Koristele viikunalla ja mintun lehdillä.
- Ripottele lopuksi kardemummaa pinnalle ja tarjoile.
17 kommentit
Haha, kiva kirjoitus. Mulla oli ihan sama juttu, en ymmärtänyt mikä siinä muka oli niin mahtavaa, kunnes sitten vanhempien poikien ollessa pieniä, hommattiin asuntoauto.
Ja olihan se hienoa aikaa ajella ympäri maita ja mantuja. Päästiin näkemään yhtä sun toista ja ajettiin tosiaan tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä. Päästiin sillä hyvin myös koko perhe mukaan, kun mies lähti työreissuille. Mutta sitten pojat kasvoivat ja auto kävi pieneksi ja se myytiin pois.
Olihan sen kanssa hauskaa ja halvempaakin kuin hotelleissa yöpyminen, mutta mahtui mukaan monta hikistä ja tuskan täytteistä reissuakin, ainakin loppuaikoina, kun auto alkoi käydä pieneksi :)
Nyt ollaan vähän mekin mietitty, että jos…mutta se on se money, money, joka mietityttää :)
Ihanaa, että sain heti susta hengenheimolaisen. Nyt voidaan yhdessä haaveilla ja miettiä, josko :D Uskon, että meidän kaksi nuorimpaa jotka lähtisi reissuun, tykkäisivät varmasti. Se uusien maisemien ja paikkojen näkeminen itseänikin kiinnostaa. Tikru ajaa monta päivää kuukaudessa Euroopassa eli kuski olisi jo kokenut ja keppiporkkanalla taltutettu :D
Ompas tosi ihanan näköinen piiras <3 Viikunat on kyllä herkkua.
Viikunat ovat todella hyviä ja kun onnistuin bongaamaan 1€ rasian, ilo oli ylimmillään. Nyt malttaa syödä sellaisenaankin yks jos toinenkin.
Oli mikä ihana piirakka!
Kiitos Pia :) Tämä piirakka oli kyllä onnistunut, vaikka itse sanonkin.
Haaveita pitää aina olla ja mikäs siinä suunnitelmia punoessa tuollaista piirakkaa mutustaen :-)
Meillä isäntä on viimeisen vuoden aikana katsonut useampaakin taloa kotimaastaan… ihan vain eläkevuosia ajatellen kuulemma… että vielä keritään rahaakin jokunen vuosi keräämään.
Ilman haaveita elämä olisi tylsää ja kun haaveet toteutuu, se vasta hienoa onkin. Tsemppiä tuleville talokaupoille :D
Ihana piiras ja superupeat kuvat!! Rakastan viikunoita.
Viikunat ovat ihania minunkin mielestä. Onneksi niitä taas saa kaupasta kunnollisina, eikä kuvina ja ryppyisinä. Viikunainto päälle ja lisää viikinaherkkuja keittiöstä ulos….
Just vähän aikaa sitten söin karamellisoituja viikunoita ja homejuustoa. Ja tuumailin, että mitäs muuta voisi viikunoista tehdä. Tästähän se vinkki tulikin!
Uuuuh, kuulostaapa sinun herkut aivan ”heti,just kaikki mulle” tarjoilulta! Minäkin tahdon :)
Todella kaunis piirakka! Ja hauska tuo karavaanaritarina – miulle karavaanarimaailma on ollut aina ihan vieras, joten ymmärrän ihmetyksesi kun mieli onkin muuttunut :)
No niin minullekin ja mitä ihmettä minulle nyt on tapahtunut :D Vain joku tietää…… enkä se ole minä!
Heippa!
Täällä yksi Karavaanari, joka ihastui kakkuusi: ulkonäkö ja viikunat osana kakkua…..NAMI,NAM! Kroatiassa campingilla viikunat kasvoivat vieressämme, Marokossa appelsiinit, mansikat, pensasmustikat ja vadelmat olivat iiiiiihanan makeita. Mustalla Merellä , Bulgariassa ja Romaniassa tomaatit ja kurkut olivat kuin toiselta planeetalta. Shephard’s salad vei kielen mennessään, kuten myös Chopska -salaatti. Kaikki nämä ihanat kokemukset asuntoautolla kulkien…suosittelen sydämellisesti! Kulttuurien erilaisuudet tuovat aivan uudet rikkaudet elämäämme, kaikin tavoin. Käytetty asuntoauto oli meidänkin eka..nyt jo 3. käytetty menossa..Hymer, the best one..and the last one …so far.. Toivon todella teille karavaanarimahdollisuutta!!! Kiitos ihanasta kirjoituksestasi ja aurinkoisia päiviä elämäänne täältä Espanjasta.???❤☀️.
Hei Tuire ja kiitos ihanasta viestistäsi! Kuulostaa juurikin niin mukavalta kuin olemme ajatelleet <3 Täällä ahkerasti katseltu matkailuautoja ja juurikin sitä Hymeria! Budjettimme on suht tiukka, joten toivon, että sillä rahalla löytyisi jokin helmi meidän perheelle. 5 hengelle pitäisi löytyi paikat ja miekkonen toivoo ilmastointia ajotilaan. Nettikaravaani on ollut ahkerassa käytössä :D Pidä peukkuja meidän etsinnälle.
Oikein lämpimiä terveisiä sinne Espanjaan!
Peggy :)
Aah miten herkullisen näköinen piirakka ja vieläpä lempi hedelmästäni, viikunasta <3. Mä tuijotan kuvaa, suljen silmät ja arvaa tuon viikunan ja koko piirakan maku tuntuu suussa. Tätä on ihan pakko tehdä ja uskon että meillä myös ovat tyytyväisiä. Ja juu, entinen karavaanari täällä, 3 vuotta kierrettiin ja parasta oli lomat kesäisin pohjoisissa (ulkomaille ei keretty). Nyt tällä hetkellä tai siis jo reilut 10v onnellinen kesämökin omistaja, maailman paras paikka <3. Kiitos ohjeesta Peggy :).