10 asiaa, joita et tiennyt minusta

Sain 10 asiaa, joita et tiennyt minusta -haasteen jo vuosia sitten, mutta jotenkin se jäi joka kerta. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa ja nyt se vihdoinkin tulee! Olen listannut siihen teidän lukijoiden kysymyksiä ja asioita, jotka ovat vuosien varrella jäänyt erityisesti mieleen.

10 asiaa, joita et tiennyt minusta

• Lapsuuteni inhokkiruoka oli maksa ja naudankieli. Valitettavasti inhokkiruokani olivat äidin lempiruokia, joten voitte vain kuvitella niitä kertoja, kun yritin piilottaa kerran pureskeltuja ruokapaloja nenäliinaani. Nykyään minulle ei uppoa myöskään etanat tai maksalaatikko.

• Jos minun pitäisi valita vain yksi ruoka, mitä syödä loppuelämä, se olisi vaalea kala, paahdetut perunat ja kasviksia. Jälkkäriksi marenkikakkua hedelmillä. Marenkikakku on ollut suosikkini jo lapsuudesta asti. Äiti teki marenkikakkua usein juhliin ja olen itse jatkanut samaa perinnettä eteenpäin.

• En pidä peruskahvista, oluesta, viinasta. En erityisemmin välitä suklaasta, täytekakusta tai jäätelöstä. Tosin kerran vuodessa pitää saada yksi vanilja-suklaapehmis tai rommirusinapallo.

• Murrosikäisenä haaveammattini oli olla naispuolinen Michael Jackson. Laulaja/ tanssija, joka saa miljoonia. Samalla sanoitin Jacksonin kappaleen ”Just Beat it” uudelleen. Minun suustani laulettuna se kuulosti ”Just bidee”, huonon englannin kieleni ansiosta. Voitte vain kuvitella, lähtikö urani käyntiin. Myöhemmin haaveilin poliisin ammatista. Nykyisin olen yrittäjä. Verotiedoissa taiteilija ja yleisesti kutsuttuna ”ruokavaikuttaja”.

• Rakastan sammakoita ja se rakkaus on kestänyt jo yli 40 vuotta! Lapsena keräsin kaikki kulmakunnan sammakot uima-altaaseen ja istuin prinssien keskellä onnellisena. Jokainen sai pusun ja sitten vain odottelin prinssiä saapuvaksi. Alla olevasta kuvasta voi bongata ainakin kolme sammakkoa. Kun en enää kehdannut keräillä eläviä, aloitin keräilemään sammakoita koriste-esineinä. Teininä olin töissä kesän Sarpin kahviossa. Sieltä sai maailman parhaita sammakkoleivoksia. Lihosin kesän aikana yli + 10 kg.  Onneksi sammakkoleivoksia on vielä olemassa, pysyy linjat kurissa.

• Olen opiskellut muutaman vuoden hotelli-ja ravintolakoulussa. Ala kuitenkin jäi taakse ja minusta tuli lopulta kosmetologi. Kosmetologi, joka kaipasi takaisin ruoan pariin ja tässä sitä ollaan.

• Uskon sielujen ikuiseen elämään ja joskus näen erikoislaatuisia unia, jotka tuntuvat hyvin todellisilta.

• Minulla on lentopelko ja inhoan lentokoneessa matkustamista. Ulospäin sitä ei monikaan huomaa, koska yritän hillitä itseni.

• Näytin 18 -vuotiaana 40-vuotiaalta! Kukaan ei usko, että vanha valokuva on minusta. Senpä vuoksi kävin ensimmäisiä kertoja pubissa 16 kesäisenä. Toivottavasti äiti ei nyt lue tätä! 80-luvulla olin parissa vuodessa juppi, hippi, punkkari -kameleontit. Tyylini muuttui päivän mukaan ja hiusten väri samassa. Olin vuosia Sebastian -hiusmallina ja olisin päässyt asian tiimoilta kiertämään myös maailmaa, mutten uskaltanut tarttua silloisiin pyyntöihin.

Ps. Tämä hehkeä kuva on otettu melkein 30 vuotta sitten. Kuvaa katsoessani, en halua ihan kaikkea itsekään tietää minusta. Mitähän mielessäni silloin liikkui, kun kävin kampaajalla.

• Haaveilen joulusta Walesissa ja yhdessäolosta kaikkien rakkaitteni seurassa. Toivon, että ensi vuonna haave toteutuu. Raskain mielin joudumme perumaan koronan vuoksi tämän vuoden matkamme. Kaipaus on kova.

Seuraatko?

Tätä postausta oli todella mukava kirjoittaa. Tuli selailtua samalla monta vanhaa valokuva-albumia. Instagramin puolelta voit tutustua elämääni enemmälti. Klikkaa Peggyn pieni punainen keittiö ja seuraa. Olisi mukava nähdä sielläkin!