Keväällä terveys alkoi temppuilemaan ja jouduin lääkäriin. Sieltä lähtiessäni tiesin, että edessäni on haastava elämäntaparemontti, josta en voi välttyä. Vasen jalkani turposi, kuumotti ja oli todella kipeä. Epäilys oli veritulppa, mutta onneksi siitä selvittiin säikähdyksellä. Jalan hermo kiukutteli ja sai aikaan samankaltaiset oireet. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun jalat vaivasi, nimittäin usein aamuisin jalkani olivat nilkoista turvonneet ja kävelyarat.
Olin usein miettinyt, että minun pitäisi tehdä ryhtiliike, koska olo alkoi olemaan tukala. Paino huiteli yli 100 kg ja sukan laitto ei sujunut enää helpolla. Mahamakkarat olivat kertakaikkisesti liikaa tiellä. Akuutti kipu ja siitä pelästyminen tuuppasi päätöksenteon kerralla eteenpäin. Minun olisi aloitettava elämäntaparemontti terveys edellä.
Haastava elämäntaparemontti
Lähdin muutokseen päättäväisenä, mutta hieman mietteliäänä. Tiesin, ettei elämäntaparemontista tulisi helppoa. Ikä, hormonit, päivittäiset elämän tottumukset ja rakkaus ruokaan, olisivat minulle suuri haaste. Työpäivät ruoan keskellä nosti jo alkupäivinä ensimmäiset haasteet. Sen vuoksi otin itselleni avuksi Sulomo-sovelluksen, jotta tietäisin kuinka paljon kaloreita syön päivän aikana.
Olen nuorempana tiputtanut painoa rajuilla konsteilla -40 kg, joten painon pudotus on minulle tuttua. Tällä kertaa ajatus ei ollut ”dieetti” vaan elämäntapamuutos. Muutos, jossa voin paremmin kokonaisvaltaisesti. Kehoa sekä mielihaluja kuunnellen. Annoin luvan itselleni syödä ja juoda mitä haluan, kunhan pysyn kohtuudessa ja tiettyjen kaloreiden rajoissa. Asetin itselleni tavoitteen, kun olo on hyvä kokonaisvaltaisesti hyvä, tavoite on saavutettu.
Nälkä kasvaa syödessä vai miten se meni
Painoni alkoi tippumaan noin kilo viikossa. Sen vuoksi nälkä kasvoi syödessä tai oikeastaan tässä tapauksessa sananlasku meni toisinpäin. Aloin tarkkailla enemmän, mitä suuhuni laitan. Opettelin veden juontia, niin hullulta kuin se kuulostaakin. Sipsien tilalle tuli dippivihannekset ja makean nälkään söin marjoja. Innostuin kananmunasta ja valmistin usein valkuaismunakkaan tomaateilla, sipulilla, sienillä ja yrteillä.
Painon tippuminen innosti kokeilemaan myös ylimääräisen sokerin poisjättämistä. Vajaa viikon verran kärsin jatkuvasta pääkivusta ja olo oli kuin krapulaisen. Onneksi olotila oli väliaikaista ja viikon jälkeen ei tehnyt mieli enää irtokarkkeja, jota muuten hamusin.
Säännöllisestä aamupalasta tuli rutiini, koska ennen venytin aamupalan syönnin tosi myöhälle. Lisäsin ruokaan enemmän kasviksia, vaaleaa lihaa ja kalaa. Olo alkoi olemaan hyvä ja askel kepeämpi. Jalat eivät aristaneet enää niin ja pääsin ilman suurempia kipuja kävelemään.
Kesällä perhettä kutsui karavaanarielämä. Campin-alueilla tuli liikuttua todella paljon päivän aikana, ihan huomaamattani. Otin rennommin ruokien suhteen, enkä laskenut enää kaloreita. Söimme perheen kanssa matkailuautossa perusruokaa ja usein kaikki ruoka valmistettiin grillissä. Silloin tällöin suuhun meni salmiakkia tai lasillinen roseeviiniä. Opettelin oikeanlaista suhdetta ruokaan. Sallimaan itselleni mielihalut, kuitenkin niin, ettei painoa enää kertyisi. Yhä edelleen haastava elämäntaparemontti on jatkuvaa tasapainottelua.
Paino ja olotila
Paino on tippunut keväästä tähän syksyyn reilut 10 kg ja vaa’an lukema alkaa kahdeksikolla. Lukemalla ei tosin ole suurta merkitystä, mutta olotilalla on. Voin paljon paremmin ja jalkani jaksaa kävellä eteenpäin ilman kipuja. Siitä olen onnellinen. En huomannut itsessäni suurtakaan ulkoista eroa, kunnes selailin vanhoja kuvia. Ylempi kuva on otettu tasan vuosi sitten lokakuussa 2019. Alin kuva on otettu tänä kesänä 2020. Kasvot ovat hieman kaventuneet, rinnat lurpsahtaneet ja nilkatkin jo taipuu.
Kevät ja kesä meni menojaan ja elämä jatkuu ruokapöydässä arkisesti. Syön joka aamu saman aamiaisen kiisseliä ja marjoja vaihdellen. Aamiainen on starttini päivään ja se rutiini, mitä tarvitsen. Kaikki muu tulee omalla painollaan.
Elämäntapa remontin aamupala
Aamiaiseeni kuuluu purkki maustamatonta rahkaa, sokeroimatonta kiisseliä, marjoja sekä leseitä. Suuri lasi vettä ja kuppi teetä. En olisi koskaan uskonut, että syön rahkaa tai ns. makean aamiaisen! Kaikkea uutta sitä oppiikin itsestään vielä keski-ikäisenä.
Aamiainen
- 200 g rahkaa
- 2 dl kiisseliä (sokeritoimaton)
- 50 g marjoja
- ripaus ruisleseitä
- kuppi teetä
- vettä
- Yhdistä raaka-aineet ja nauti!
Elämäntapa remontti jatkuu. Toivon olevani ruoan suhteen maltillisempi, siitä nauttien ja kehoani kuunnellen.
Ihanan syyspäivää teille kaikille! Me lähdetään tänäänkin Papun kanssa nauttimaan metsässä kävelystä.
Peggy
Seuraatko jo Peggyn pieni punainen keittiö-Instagramissa? Olisi mukava nähdä sielläkin!
5 kommentit
Hienoa, että sait startin uuteen.
Hienosti olet omaksunut uuden tavan elää ja syödä <3
Sekä ruuat että sinä näytätte hyviltä! Itselleni on myös muutaman viime vuoden aikana hiipinyt ylimääräistä vähän sinne ja tänne. Kummasti jaksan myös itseäni huijata: pesukone tai kuivuri on kutistanut vaatteet, puolikkaan munkin voi syödä aamupalaksi oikein hyvin, kunhan sitten päivällä liikkuu, pieni (tai vähän suurempi) pyöreys nyt vaan kuuluu ikään… Olen nyt muutaman kuukauden ajan lisännyt liikuntaa, lähinnä kävelyä ja yrittänyt korvata välipaloja marjoilla ja hedelmillä, lisätä kasviksia ruokaan. Avokadoja on nykyisin lähes aina talossa :)
Olet tehnyt isoja muutoksia ja se näkyy. Iloa syksyysi!
Hyvä Peggy ❤️ Hyvälle näyttää ?Saisinpa minäkin itseäni niskasta kiinni. Iloista ja väriloistokasta syksynjatkoa ja tsemppiä jatkoon??
Hitsinpimpulat. Ihan kuin olisin oman elämäni kertomusta lukenut. Samoissa teoissa ja mietteissä täälläkin. Oma mottoni on, että kaikkea voi syödä, mutta kohtuudella ja mielummin aitoa tavaraa. Tsemppiä!
Kiitos Jaana viestistäsi. Täällä nyt 9 kk takana remonttia. Haasteita matkan varrella on ollut ja joulun jälkeen syksyllä ostettu takki ei enää mennytkään kunnolla kiinni. Uusi ryhtiliike ja vilkaisu vaakaan. Tuli pieni muistutus ja taas mennään…. kehoa kuunnellen.
Tsemppiä Jaana, mukana fiiliksissä ollaan!
Peggy