Tällä viikolla ajatuksissa on ollut monia haaveita ja toiveita, joiden toteutuminen toisi mukanaan lukemattomia onnen hetkiä. Moni teistä jo tietääkin, että meidän piti olla kesä Walesissa ja anopin seurassa. Koronan vuoksi jouduimme siirtämään matkaa joulukuulle ja nyt suunnitelmat muuttuvat uudelleen, koska korona ja sen tuomat karanteenit tekevät aikataulusta mahdottoman. Toki myös ajatus koronaan sairastumisesta Britanniassa huolestuttaa, koska tartuntaluku on siellä suuri.
Anoppi kuuluu korkeaan riskiryhmään ja hän on ollut Walesissa maaliskuusta elokuuhun saakka kotikaranteenissa. Ruoka-apu on tuonut ruokaa ja tarvittavia hygieniatuotteita muutaman kerran viikossa oven taakse. Uudet karanteenirajoitukset tulivat melkein heti elokuun jälkeen ja hän ei ole nähnyt 8 kuukauteen kuin muutaman kerran ystävän ja sukulaisia. Ei ole ketään, kenen kanssa juoda kuppi teetä ja vaihtaa kuulumisia. Yksinolo ja yksinäisyys alkaa olemaan läsnä 24/7. Karanteeni ja muista ihmisistä eristäytyminen alkaa näkymään ja tuntumaan olotilassa.
Kiersimme kesällä matkailuautolla ympäri Suomea ja anoppi oli matkassamme mukana melkein joka päivä videopuhelun kautta. Näin hänkin pääsi virtuaalimatkalle ja irrottautumaan pitkästä arjesta. Syksy saapui ja niin myös meidän arki. Anopin yksinäisyys lisääntyi ja meidän kaikkien ikävä. Olemme yrittäneet keksiä anopille uutta puuhaa kotoiluun ja karanteeniin, jotta päivät kuluisivat nopeammin. Viimeisin vinkkimme oli Netflix ja nyt anoppi on innostunut uusista sarjoista. Usein katsomme samoja sarjoja ja elokuvia, joista löytyy jutun aiheita seuraavin yhteisiin puheluihin.
Haaveita ja toiveita
Viime viikkojen ajan olemme alkaneet miettimään, josko anoppi voisi tulla meille tänne vierailulle, hieman tavanomaista pidemmäksi aikaa. Kuukausi tai kaksi, tilanteen mukaan. Suunnittelut matkasta ovat edenneet ja edessä on pitkä lista käytännön asioita mitä pitää selvittää ennen matkaa. Matkavakuutus, posti, laskut ja lääkkeet. Matkareitti ja lennot, jotta se on mahdollisimman korona-turvallista. Mahdollisimman vähän ihmiskontakteja, mutta koronariski lentokoneessa ja kentillä mietityttää. Anoppi ei ole milloinkaan matkustanut yksin ja se tuo lisäjännitystä suunnitelmiin. Tällä hetkellä Englannista ei saa lentää kuin työn tai opiskelun merkeissä. Lentosulku päättyy näillä näkymin 2.12.2020. ja sitten katsomme asiaa uudelleen. Sillä välin jatkamme matkan suunnittelua ja kun on hyvä aika, toivomme näkevämme toisemme uudelleen. Onko toiveemme edes mahdollinen, sen näyttää tulevat viikot ja tapahtumat.
Suurin haave ja toive on, että hän pääsisi meille ja turvallisesti. Jos haave toteutuu anoppia odottaa monta iloista ja onnellista ihmistä, englantilainen hedelmäkakku ja kuppi teetä.
Ihanaa viikonloppua, annetaan haaveiden lentää!
-Peggy-
Seuraatko jo Peggyn pieni punainen keittiö-Instagramissa? Olisi mukava nähdä sielläkin!
Paprika-lihapata
Voi että! Toivotaan, että suunnitelmat toteutuisivat ja saisitte anopin teille.
Ihan tulee surku puseroon, kun miettii kaikkia yksinäisiä vanhuksia.
Samat tunnot vaikka asumme täällä suomessa. Minä lapissa ja äiti helsingissä. Kun äiti ei pääse edes kauppaan alkaa kontaktit olla vähissä ja mieli masentua
Pidetään peukkuja, että saatte järjestymään. Ainakin anoppi pärjää englanninkielellä yksin matkustaessaan!