Etusivu Kalaruoka Haukipihvit ja ennakkoluulot

Haukipihvit ja ennakkoluulot

by Peggy
Julkaistu: Viimeksi päivitetty

 

Valmistin haukipihvejä elämäni ensimmäistä kertaa ja olin todella innoissani pihvien herkullisesta mausta sekä yllättynyt, miten helppoa haukipihvien valmistus on! Kaikki ne ennakkoluulot ja negatiiviset puheet hauesta päätyi nyt ruotojen kera roskiin ja haukipihvit toivotetaan tervetulleeksi ruokapöytään.

Hauki ja ennakkoluulot

Nuorena tyttönä kävin säännöllisesti kalassa ja hauki nappasi virveliini usein. Yleensä ne päätyivät takaisin veteen, koska kuulopuheet hauen puumaisesta mausta sekä ruotoisuudesta, saivat minut karttamaan kalaa. Muutaman kerran yritin perata haukea, mutta kokemattomin ottein kalasta jäi enemmän jäljelle ruotoa kuin lihaa. Niinpä hauki sai jäädä unholaan. Katselin Sari Spåran innostavaa Meren maku kirjaa ja sen houkuttelevan näköisiä haukipihvejä. Päätin vuosien jälkeen kokeilla ruokaa hauesta. Ostin kalan kauppiaalta valmiiksi fileoituna ja täytyy todeta, olisinpa tehnyt haukipihvejä jo vuosia sitten! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Ennakkoluulot

Ennakkoluulot ovat hassu juttu! Jokin ruoka on voinut maistua vuosia hyvältä, kunnes huomaat mistä se on tehty ja sen jälkeen se ei enää maistukkaan. Ennakkoluulot, ajatukset ja ulkonäkö vie helposti ruokahalun. Pienenä tyttönä pidin äitini lihakastikkeesta, kunnes kerran kurkkasin jääkaappiin ja siellä möllötti kasa pitkiä nystyröisiä kieliä. Laitoin oman kieleni solmuun ja siihen loppui minun lihakastikkeen syönti, enkä vieläkään syö kieltä! En ole koskaan maistanut myöskään etanoita, joita moni ylistää. Yhtenä kesänä yritin päästä eroon limaisista ahmattietanoista, jotka söivät kasvejani. Sen jälkeen sain etanoista tarpeekseni ja ajatus limaisesta etanasta suussani, ei houkuta. Voisin jatkaa listaa…. Olen kuitenkin päättänyt rohkaistua ja kaataa ennakkoluulojani. Haukipihvit oli hyvä osoitus siitä, että joskus ne ennakkoluulot ovatkin ne, mitkä joutaa mennä roskiin!

Onko sinulla ennakkoluuloja tai jotain tiettyä ruokaa, jota et vain pysty syömään ulkonäön tai mielikuvan takia? Vai olenko ainoa?

Haukipihvit

500-600g haukifilettä
2 tl suolaa
1/4 tl valkopippuria
1/2 tl sitruunapippuria
3 rkl perunajauhoja
2-3 dl kermaa
Voita, paistoon

Hienonna hauki tehosekoittimessa. Lisää joukkoon muut aineet ja muotoile taikinasta pihvejä.
Paista voissa paistinpannulla molemmin puolin kauniin ruskeiksi.
Tarjoile muusin kera.

Haukipihvien resepti on otettu Sari Spåran Meren maku kirjasta. Kiitos Sari herkullisesta reseptistä!

Lue myös nämä

14 kommentit

Sari 27 heinäkuun, 2015 - 9:41 am

Hauska kuulla että pihvit maistui. Kokeilepa seuraavaksi haukiburgereita ( löytyy sieltä kirjasta ) ne vasta ovat hyviä! Ennakoluuloja ruokaa kohtaan on ollut paljonkin teini-iässä, mutta nykyään kokeilen aika estottomasti kaikkea uutta ja ei niin miellyttävääkin :)

Nimetön 27 heinäkuun, 2015 - 7:19 pm

Maistui ja lisääkin olisin tehnyt, mutta kauppiaalta loppui hauki :D Burgerit oli heti minullakin silloin jo mielessä… Minä yritän unohtaa ennakkoluulot pikku hiljaa ;)

Anonyymi 27 heinäkuun, 2015 - 10:46 am

Etanat,helmipuuro,niitä en saa alas ;)
Sirkka-Liisa Nieminen

Nimetön 27 heinäkuun, 2015 - 7:26 pm

Mietin juuri, etten ole koskaan maistanut helmipuuroa! :D Mutta tiedän tunteen etanoista, huiii!

Ansku Gen 27 heinäkuun, 2015 - 11:11 am

Haukihan on todella hyvä kala! En minä sitä osaa fileroida, mutta syön kyllä ihan tyytyväisenä kaikissa muodoissa. Häntäpalat ei edes ole yhtään sen ruotoisempia kuin joku lohi. Meillä on syöty haukea paljon ja jo kakarana opetettu, miten pala nykästään haarukalla ja veitsella auki niin, että ruodot voi nyppiä lautasen laidalle.

Etanoita, ostereita, raakaa kalaa tai lihaa en pistä suuhuni. Enkä silliä tai hillosipuleita.

Nimetön 27 heinäkuun, 2015 - 7:31 pm

Hauki oli todella hyvää ja tulen varmasti tekemään useasti. Tehosekoitin vain laulamaan :D

En taidakkaan olla ainoa etanan välttelijä, jippii! ;)

Anonyymi 27 heinäkuun, 2015 - 2:23 pm

Hauki on hyvää, maukasta ja sitä syödään meillä paljon, kuten myös muitakin kaloja. Jossain vaiheessa, kun mies jaksoi kalastusreissultaan kantaa kotiin paitsi niitä haukia, myös ahventa. Ahven on myös maukas kala, mutta niin ruotoinen. Keksinpä jauhaa molemmat lihamyllyllä ja niinpä meillä syödään aika usein kalapihvejä, myös burgereiden muodossa. Itselläni tökki aika kauan (ja tökkii vieläkin) sisäelinruuat. Kunnes eräs kaveri toi luomulampaan maksaa, ja uskaltauduin sitä paistamaan ja maistamaan. Ja oli hyvää. Mutta veriruuat sekä muut sisäelinruuat jätän suosiolla kokeilematta. Se maksa oli hyvää ja sitä voisi syödä toistekin, jos vain jostain saisi. Maitoruuat etoivat jo lapsena, enkä oikein vieläkään niistä tykkää, kuten puurot ja vellit ja maitopohjaiset keitot. Ja yksi inhokki ylitse muiden: jauhelihasta tehdyt keitot, hui. Pihvinä tai pullana menee jauheliha, mutta kammoan (tyttären mukaan kärsin trypofobiasta!) kaikkea jauhelihajuttuja. Pakkauksetkin näyttävät niin karmivalta….Olihan tuossa jo ensi alkuun. Kiitos muistutuksesta: kalajauheliha sen sijaan on maukas raaka-aine, t. Sanni

Nimetön 27 heinäkuun, 2015 - 7:38 pm

Taidanpa kokeilla ahvenia myös pihveinä! Kiitos vinkistä :) Heti tuli mieleen kirjoituksestasi, olen kammonnut maksaa lapsesta asti ja viime syksynä rohkaistuin syömään broilerin maksaa pitkin hampain ja yllätys! Se olikin hyvää, olin ihmeissäni :) Tilliliha on jättänyt syvät muistot kouluruoasta…. kylläpäs niitä ruokia alkaa muistumaan mieleen ;) Maukasta kesää meille!

Ansku Gen 27 heinäkuun, 2015 - 8:08 pm

Väittäisin, että suurimmalla osalla inho sisäelimiin tulee kouluruuasta. Hyvä maksapihvihän on todella hyvää, mutta vähänkään pieleen mennyt aivan kauheaa. En mä mielelläni sisäelimiä syö, mutta en karkuunkaan juokse.

Nimetön 27 heinäkuun, 2015 - 8:29 pm

Tuo on varmasti totta! Porissa oli tapana syödä koulussa usein veripalttua ja pelkkä nimi sai monet jo voimaan pahoin. Lapsena söin sitä väkisin koulussa, mutta aikuisena en enää pysty.Se oli välillä niin kuivaa, ettei alas meinannut saada. Lapsuuden ruokakammot seuraavat usein aikuisuuteen. Meidän perheessä maistetaan kaikkea, mutta pakottottaminen on jäänyt omiin 70-luvun muistoihin.

Jael 27 heinäkuun, 2015 - 5:58 pm

Minusta hauki on hyvää ja takuulla tykkäisin noista pihveistä. Minä syön oikeastaan kaikkea mutta ei lihaa. Mutta kesäkeittoa kohtaan mulla on ennakkoluuloja.Inhosin sitä lapsena niin paljon että vieläkin tulee lähes oksennusreaktio jos ajattelenkin sitä….

Nimetön 27 heinäkuun, 2015 - 7:41 pm

Mielikuvat saavat aikaan kyllä joskus aika puistatuksia. Kielet kierrän vieläkin kaukaa ja saa syvän huokauksen :D Itse syön lihaa, mutta vuoden sisällä olen vähentänyt lihan syöntiä huomattavasti.

Katja 29 heinäkuun, 2015 - 11:30 am

Haukimurekepihvit on todella hyviä.:) Useimmiten maistuvat myös niille, jotka eivät kalasta oikein muuten piittaa. Paljon on pihvejä tullut vuosien mittaan paistettua, kun talviverkoilla käyntiä on harrastettu, ja haukea aina suurin osa saaliista. On siinä sitten tullut opittua kalan fileointikin, kun on ollut millä harjoitella.;) Usein laitan pihvitaikinaan myös vähän lohta mukaan. Lohi antaa pihveille sopivasti rasvaa ja hieman miedontaa sitä väkevintä hauen makua, jolloin pihvit kelpaavat hieman nirsommillekin.:) Ja hyvät hampurilaiset tosiaan tulee haukipihvien kanssa.:)

Maksaruoista en ole koskaan pitänyt, enkä ole edes yrittänyt opetella. Ainoastaan maksamakkara kelpaa, mutta maksapihvejä, maksakastiketta ym. kammoan. Ja hei, helmipuuro on tosi hyvää mansikkahillon kanssa! Juuri eilen illalla keittelin "sammakonkutupuuroa" iltapalaksi.;)

Nimetön 29 heinäkuun, 2015 - 7:50 pm

Pitäsi varmaan taas itse mennä virvelin vapaan kiinni, josko saisin haukea napattua ja sitä harjoittelua ;) Kiitos lohivinkistä. Innostuin ihan hurjasti nyt tästä haukiruokien ensimmäisestä onnistuneesta kokeilusta. Haukiburgereita seuraavaksi.

Maksa on minullekkin hieman nihkeä ruoka. Lapsuudessa ja 90-luvulla tuli syötyä maksalaatikkoa sen verran usein, että kiintiö täyttyi ;) En ole koskaan syönyt vielä sitä helmipuuroa, nyt Googlen kuvahaku laulamaan.

Kommentointi on suljettu.