Yhteistyössä Atria Perhetila
Meidän perheessä syödään monta kertaa kuukaudessa ruokaa, joka sisältää broileria. Niin perusbroileria kuin luomubroilerikin. Yksi suosikkiruoistanikin on Kanaa igorin tapaan eli broileria kastikkeessa. Kun ostan broileria kaupasta, pyrin aina ostamaan kotimaista ja tuoreeltaan. Tarkistan paketin, että se on kunnossa ja liha näyttää hyvältä. Sitten vaan kassalle, kotiin ja ruokaa tekemään. Sen kummemmin asiaa en ajattele.
Sain taannoin vierailukutsun Atrialta. Kutsun, jossa pääsisin tutustumaan muutaman muun bloggaajaakolleegan kanssa avoimesti kotimaiseen siipikarjaan eli broileriin ja sen kasvuympäristöön Atria Perhetilalla. Siitä päivä jatkuisi Nurmon tehtaan siipikarjalinjalle. Tehdaskierros siipikarjalinjalla sisältäisi broilerin elämän viimeiset vaiheet ihan pakkaukseen asti.
Kutsua lukiessani, ajatukseni olivat ristiriitaiset. Mietin valmistamiani ruokia ja sen jälkeen mielessäni pyöri 2000-luvulla nähdyt nugettivideot, jonka jälkeen en ole edes voinut nugetteja syödä. Päätin siltä istumalta, että minun on otettava kutsu vastaan, jotta saan tietoa ja näen millaisesta kasvuympäristöstä broileri tulee ruokapöytääni.
Vierailu
Vierailu alkoi Jalasjärveltä Juha ja Satu Kiviniemen Perhetilalta. Latva-Kiviniemen tila on yksi Atrian 85:stä Perhetilasta. Kaikki Perhetilatilat sijaitsevat joko Pohjanmaalla lähellä Nurmon tehdasta tai Pirkanmaalla Sahalahden tehtaan ympäristössä. Keskimääräinen matka tilalta teurastamolle on 38 km. Isäntäväen lisäksi seurassamme oli Atrian Siipikarjaliiketoiminnanjohtaja Merja Leino, siipikarjan terveydenhuoltoeläinlääkäri Päivikki Perko-Mäkelä ja broilerien rehujen kehityspäällikkö Anne Rauhala. Jokaiselta heistä sai kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä esim. broilereiden ruokavalioon, elinolosuhteisiin ja terveyteen liittyen. Itseäni kiinnosti eniten broilerin hyvinvointi sekä millaisia virikkeitä linnuille on järjestetty, jotta ne voivat henkisesti hyvin. Myös rehu ja sen koostumus, askarruttivat mieltä.
Atrian Perhetila
Latva-Kiviniemen Perhetilalla on kasvatettu broilereita vuodesta 1974 lähtien. Tilalla kasvatetaan myös viljaa ja rehuvalkuaiskasveja broilerien ruokintaan. Tällä hetkellä broilereita on kolmessa eri tuotantohallissa, noin 80 000 broileria kerrallaan. Broilerit tulevat tiloille pieninä untuvikkoina, missä ne kasvavat keskimäärin 35-38 vuorokauden ikäisiksi. Emokanat (Ross 308) tuodaan Ruotsista Suomeen. Emokanat munivat munat erillisissä hauduttamoissa. Haudonnan jälkeen kuoriutuneet untuvikot jatkavat matkaansa Atria Perhetiloille. Kaikki untuvikot tuodaan halleihin saman aikaisesti, ne myös viedään teurastamolle samaan aikaan, jolloin tilat puhdistetaan ja desinfioidaan kahteen kertaan. Näin varmistetaan korkean hygieeniatason säilyvyys. Kun hallit on puhdistettu, ne lämmitetään oikean lämpöisiksi. Sen jälkeen halliin tuodaan uudet pehkut uutta erää varten. Tähän kaikkeen menee n. 3-4 viikkoa.
Broilerin hyvinvointi
Tilan isäntä tarkistaa linnut joka päivä. Sairaat ja kuolleet linnut poistetaan hallista välittömästi. Broilerien kuolleisuus on tilalla 3-4% luokkaa. Eniten lintuja kuolee alkuvaiheessa untuvikkoina. Atria Perhetilalla lintuja on 17 kpl per yksi m², Euroopassa lukema on noin 21–23 kpl m² luokkaa.
Rehu ja sen koostumus on kasvatuksessa on hyvin olennaisessa osassa kasvatusta. Kaikki pääraaka-aineet soijarouhetta lukuunottamatta ovat kotimaisia. Soijarouheen määrää pyritään koko ajan pienentämään, ja jo nyt osa soijarouheesta korvataan kotimaisella kuoritulla kauralla. Kehitystyötä soijarouheen korvaamiskesi tehdään koko ajan.
Tilan tuotantohallit ovat täysin automatisoitu, jolloin pienikin muutos halleissa huomataan heti. Esim, lämpötilan vaihtelu, ilmankosteus, valaistus, ruoan tai juoman toimivuus. Näin broilerien hyvinvointi taataan. Linnuille pidetään päivän aikana rytmi valaistusta apuna käyttäen. Valaistustasta säädellään niin, että linnuilla on 6 tunnin lepohetki, jolloin valot ovat kokonaan poissa päältä. Toki linnut saavat nukkua pitkin päivää, oman tarpeensa mukaan.
Lintujen hyvinvoinnista pidetään huolta myös erilaisilla aktiiviteeteillä. Broilerit saavat kylpevät pehkuissa. Pehkuista löytyy myös juuria, jota linnut etsiskelevät mielellään. Isäntä tuo linnuille rapisevia paperipalloja, jotka piristävät broilerin päivää. Vierailumme ajaksi valaistusta laskettiin, jotta linnut eivät säikähtäisivät. Siinä lattialla istuessani, huomasin pian olevani lintujen keskellä ja suuri ihmetyksen aihe. Linnut olivat hyvin virkeitä ja uteliaita. Muutama niistä olisi halunnut syliin asti istumaan ja jouduin nousemaan, ettei vaan paljas ihoni koskettaisi lintua desinfioinnistani huolimatta. Lintujen ja ihmisen hygieenian kanssa ollaan todella tarkkoja. Tuotantohalliin ei pääse ilman suojapukua eikä saappaiden ja käsien desinfiointia. Korkean hygieeniatason ansiosta Suomesta ei löydy salmonellaa eikä muitakaan suurempia pöpöjä. Meillä ei myöskään lääkitä lintuja antibiootein, koska linnut voivat hyvin.
Kaiken kaikkiaan tilavierailulta jäi ok fiilis. Ennakkoajatukset muuttuivat aika lailla kaiken nähtyäni. Tilanpitäjät olivat tuikitavallisia ihmisiä. Ihmisiä, jotka haluavat tehdä työnsä hyvin vuodesta toiseen ja olla ylpeitä tilastaan. Linnut näyttivät hyvinvoivilta ja virkeiltä. Stressaantunutta käytöstä ei ollut havaittavissa. Se seikka oli minulle ehkä tärkeintä. Kun näin ympärilläni tyytyväisen oloisia lintuja, olin itsekin tyytyyväisempi. Oli aika jatkaa matkaa ja kiittää isäntäväkeä vierailusta.
Siipikarjalinjalla
Nurmon siipikarjalinjalle mentäessä minulla ei ollut mitään ajatusta tai kysymystä mielessäni. Pää löi tyhjää, koska jännitin niin paljon. Tilanne oli todellakin kirjaimellisesti hyppy tuntemattomaan. Puimme suojavaatteet päällemme ja desinfiointien kautta lähdimme tekemään kierrosta siipikarjalinjalle. Hygieenia syistä kiersimme linjaa vastapäivää eli ensin tilaan, jossa valmiit broilerin palat lähtivät pakattavaksi. Tilat olivat siistit ja puhtaat, ainoastaan marinadin haju otti omaan nenään. Jo siitäkin syystä, koska valmistan yleensä ruokaa maustamattomasta broilerista.
Olen valmistanut monesti keittiössäni kokonaista broileria, mutta kun näin satoja kokonaisia broilereita pääni yläpuolella, olo tuntui epätodelliselta. Vieläkin ajatus saa sydämeni sykkimään ylimääräisen kierroksen. Tila missä broileri jatkoi matkaansa leikkaamoon oli kaikin puolin siistin oloinen, lattian nestelammikoita ja muutamia lihapaloja lattialla lukuunottamatta.
Leikkaamossa broileri paloiteltiin siististi niin käsin kuin koneellisestikin. Riippuen, millaista lihaa broilerista tuli esim. suikaleita, siipiä ym. Broilerin liha käytetään ihan loppuun saakka, hävikkiä ei tule. Liha menee niin meille kuluttajille kuin lemmikkkieläinteollisuuteenkin. Broilerista käytetään kaikki luista lähtien. Päivässä teurastetaan noin 110 000 broileria. Broilerin lihan laaduntarkkailu on korkea. Jokainen broileri tarkistetaan ulkoisesti, sekä jokaisen broilerin sisäelimet tutkitaan. Jos jommassa kummassa näkyy poikkeamaa, liha päätyy linjalta pois ja se ei mene syötäväksi.
Lintu viettää tehtaalla viimeiset hetket hämyisän sinisen valon alla, lastauslaatikoissa maksimassaan 3 tuntia. Siitä lintu jatkaa hihnalle ja tunneliin. Tunnelissa linnulle annetaan happea ja sen jälkeen hiilidioksia, jolloin lintu taintuu. Lintu nostetaan roikkumaan jaloista kuljettimeen, sen jälkeen lintu teurastetaan viiltämällä kaula. Matka jatkuu höyhentenpoistoon, jäähdytykseen ja paloitteluun.
Tunnelma laatikoissa oli rauhallinen ja linnut olivat tietämättömiä tulevasta. Onneksi niin, koska ne viimeiset hetket jäi mieleeni pysyvästi. Siinä lintuja katsellessani nieleskelin ja tippa tuli silmiini, kaikesta huolimatta. Tämä päivä sai paljon ajattelemisen aihetta elämäntapoihini.
Ajatuksia
Ihannemaailmassani broileri tulisi ruokapöytään vapaan linnun lihasta. Linnuista, jotka saisivat kuopsutella ulkona, pitkin maita ja mantuja, ilman sairastumista. Suomen kesä on kuitenkin hyvin lyhyt, eikä linnut selviytyisi pakkasista. Myös sairastumisriksi nykypäivänä on linnuilla niin suuri, ettei ihannemaailma toimisi käytännössä. Realistisesti kaikki näkemäni rauhoitti mieltä.
Olen tyytyväinen, että sain mahdollisuuden tutustua Atria Perhetilaan ja siipikarjalinjalle. Ennakkoluuloni vaihtuivat todellisuuteen ja nyt tiedän mitä ja millaista broileria syön ruokapöydässäni. Vierailuni jälkeen arvostan paljon enemmän lihaa, enemmän kuin koskaan. Tulen valitsemaan jatkossa aina kotimaista, laadukasta lihaa, joka on vastuullisesti valmistettua. Maksan siitä mielelläni enemmän, jotta eläimillä on paremmat olosuhteet. Lempiruokaani Igorin kanaa tulen jatkossakin syömään, mutta lihan vastapainoksi tulen lisäämään kasviksia enemmän perheemme ruokavalioon
Vierailun jälkeen ymmärsin myös, miten vieraantunut olen luonnosta. Sitä vain menee kauppaan, ostaa lihapaketin, ilman, että ajattelee sen takana olevan oikea eläin. Eläin, jonka kasvatukseen on käytetty paljon tärkeää aikaa ja työtä. Kunnioitan täst edes jokaista suupalaa entistä enemmän.
Viikonloppuna kävimme ulkona syömässä, mietin josko tilaisin broileria. Kysyin broilerin alkuperää. Ei kuulemma ollut ainakaan kotimaista, eikä alkuperääkään tiedetty sanoa. Se broileri jäi tilaamatta. Olin todella hölmistynyt. Miksi jotkut ravintolat tuovat broilerinsa vielä ulkomailta, kun laadukasta kotimaistakin on tarjolla. Pieniä valintoja, jotka vaikuttavat suuresti eläinten hyvinvointiin. Kotimaista se olla pitäisi!
Yhteistyössä Atria Perhetila
Muut vierailulla olleet bloggaajat!
Kaikki äitini reseptit
Meanwhile in Longfield
Emmi Nuorgam
WTD
58 kommentit
Todellakin! Eniten painostaisin ravintoloita käyttämään kotimaista lihaa!
Minusta on todella erikoista, ettei ravintolat käytä kotimaista lihaa! Ei ymmärrä.
Oon itse pari kesää työskennellyt Atrialla siipikarjapuolella pakkaamossa ja kyllä se laittoi ajattelemaan kaupassa lihahyllyllä sitä, mistä se liha on peräisin. Ja ylipäätänsä se, että joku ihminen on suurimmaksi osaksi sen sinne rasiaan laittanut. Pyrin ostamaan aina suomalaista lihaa! :) Tollanen tutustumiskierros ois varmasti maailmaa avartava kokemus ihan jokaiselle. :)
Minäkin olen suosinut aina kotimaista ja nyt vierailun jälkeen tulen entistä enemmän kiinnittämään huomiota lihan alkuperään.
Mietin aivan samaa tutustumiskierroksesta. Niin paljon väärää tietoa liikkuu monella ajatuksissa ja ennakkoluuluja asioiden suhteen. Niin oli myös minullakin. Aluksi kauhistutti ajatus vierailusta ja nyt olen tyytyväinen, kun lähdin mukaan.
Sitä minä vaan ihmettelen, miksi jokaisessa maassa, jossa olen asunut, arvostetaan omassa maassa kasvatettua lihaa. Niin on UK:ssa, sama täällä Sveitsissä.
Minä olen aika ennakkoluuloinen kananlihan suhteen, tuottamattomat kukkopoikaset kun kuulemma laitetaan elävältä jauhautumaan myllyssä kananrehuksi. En osaa sanoa, kuinka totta tämä on nykypäivänä.
Kukko ja kananpoikia ei erotella. Molemmat kasvavat broileriksi. Eivät ehdi edes sukukypsiksi niin voidaan pitää yhdessä
Minä olin kuullut myös samaa (nugettikammoni), että kukonpoikia ei käytettäisi missään siipikarjatuotannossa, mutta luuloni oli aivan väärä. Lintujen sukupuolta ei erotella lainkaan, koska niinkuin Nanna jo kirjoittikin, eivät ehdi sukukypsiksi.
Itse suosin kotimaistasen vuoksi, koska tiedän millaisissa olosuhteissa ne elävät ja miten niiden elämä päättyy. Atria tainnuttaa linnut hiilidioksitainnutuksella, ennen teurastusta (ei sähköllä).
Liekö kukonpoikien kohtalo eri siellä munatilalla?
On eri, munatilalla tiput erotellaan heti kun niistä päädytään määrittämään sukupuoli ja kukonpojat päätyvät tapettaviksi.
Juurikin näin. Broileritiloilla erottelua ei tehdä, mutta munatiloilla kukonpojat tapetaan heti synnyttyään.
Itselläni ei ole kokemusta munatiloista, enkä ole ennen tälläisestä kuullut. Anonyymillä ja Ninnellä on ilmeisesti tietoa asiasta?
Mä luin muistaakseni asiasta joskus Syötäväksi kasvatetut -kirjasta. Se kannattaa muuten lukea jos tällaisista asioista on kiinnostunut.
Tämä tuntuu jollain tavalla ehkä oudolta, ainakin omasta mielestäni vieläkin, mutta me kävimme ylä-asteella luokan kanssa retkellä katsomassa kun broilereita pakattiin. Muistan vieläkin elävästi hallin ulkopuolelta, mutta mitään traumoja ei kyllä jäänyt ja broileria olen syönyt ennen ja jälkeen käynnin. Nykyään vaan valitsen hieman tarkemmin mitä hyllystä lähtee mukaan. Vaikka tämä onkin tehty yhteistyössä Atrian kanssa suosittelen myös tutustumaan Naapurin maalaiskanan tuotteisiin, niitä meillä lähinnä syödään. Itse olen ollut kerran mukana hirvimetsällä (vaikkakin jo parikymmentä vuotiaasta lähtien mukana paloittelemassa lihaa isäni ja siskon miehen kanssa) ja jonkin verran jännitin sen kaiken näkemistä, aivan turhaan kuitenkin ja tällä hetkellä arvostan vielä enemmän riistalihaa.
http://Www.lily.fi/blogit/hyvaa-ruokaa
Kiitos Satu kommentistasi. Itselleni vierailukierros oli hyvin avartava ja opin päivässä paljon, paljon uutta. En ole itse ollut riistametsällä, ainoastaan kalassa. Jota ei voi tähän samaan verrata, vaikka siinäkin olen itse sen kalan perannut ja valmistanut. Tämän vierailun jälkeen arvostus jokaiseen suupalaani nousi valtavasti, olipa kyseessä broilerin liha tai jokin muu liha.
Unohdin vallan kommentoida Naapurin Maalaiskanaa. En ole vielä tutustunut kyseiseen tuotteiseen, muuta kuin tietoa lukien. Ymmärtääkseni Naapurin Maalaiskanat ovat samaa Ross-sarjan broilereita kuin muutkin Suomessa kasvatetut broilerit ja kasvatetaan kutakuinkin samalla lailla.
Hurjan hienosti koottu postaus Peggy! Vierailu laittoi miettimään asioita myös täällä, onneksi suuria korjausliikkeitä ei tarvitse tehdä. Kotimaisuus on edelleen itselle tärkeä tekijä näissä jutuissa.
Mun vierailupostaus löytyy seuraavan linkin takaa: https://meanwhileinlongfield.wordpress.com/2016/09/23/kotimainen-broilerituotanto/
Kiitos Huli. Vierailusta tuli minulle paljon enemmän näkemystä tuleviin valintoihini. Kotimaisuus on tästä lähtien ehdottomasti minun valinta ostokille mennessäni ja ulkona syödessä. Linkki päivitetty, kiitos.
Ei niitä lintuja eikä eläimiä (joiden elämässä ei ole muuta tarkoitusta kun kuolla ennen aikojaan ihmisen takia) hirveästi se lohduta että kunnioitatte syömäänne lihaa/kanaa. Kunnioitus on toki hienoa mutta järjellä ajateltuna eläinten kunnioitus on sitä, että ne jätetään lautaselta pois. En halua saarnata, haluan vain herättää ajatuksia. Elollinen olento ei halua antaa henkeään ihmisten ravinnon takia, se riistetään siltä.
Kiitos kommentistasi ja näkemyksistäsi. Ymmärrän ajatuksesi ja enkä pidä kommenttiasi saarnaamisena. Keskustelu ja mielipiteet, ovat aina tervetullutta.
Tilalla käynti jo itsessään herätti paljon ajatuksia minussa. Itse syön niin kasvisruokaa kuin liharuokaa joka viikko. Mielestäni se, että kunnioitan syömääni lihaa nyt enemmän, on askel eteenpäin. Miten se tulee näkymään sitten perheemme arjessa tästä lähin? Niin tulen valitsemaan vastuullisesti tuotettua lihaa, en jätä hävikkiä, ostan vähemmän lihaa, mutta laadukkaampaa. Lisään kasvispäiviä viikkoon ja mietin valintojani enemmän. Pienistä askelista tulee lopulta suuria harppauksia.
Itse en niinkään ajattele sinisilmäisesti että esim. Naapurin maalaiskanan ja Atrian perhetilojen broilereiden kasvuolot tai päätyminen valmiiksi tuotteeksi eroaisivat paljonkaan, mutta esim. marinoimattomat fileesuikaleet ovat Naapurin maalaiskanalla kunnon kokoisia siistejä paloja. Sanotaan vain näin että luultavasti huomaat eron jos ostat paketin. Ja mitä kunnioitukseen tulee olen juurikin samoilla linjoilla eli mitä enemmän tiedät sitä enemmän kunnioitat ja sitä enemmän mietit esim. ostatko laadukkaampaa ja vähemmän, suosit suomalaista jne. Meillä lihansyönti on vähentynyt koko ajan, mutta lihaa syödään edelleen ja siitä nautitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin, koska se ei ole joka päiväistä. Ja tänä vuonna yritän saada pakkaseen enemmän riistalihaa, hirveä ja peuraa lähinnä, koska se myös tarkoittaa että useampi paketti broileria tai muuta lihaa jää meidän osaltamme ostamatta. Hirvikantaa kuitenkin tarkkaillaan ja joka vuosi määritellään paljonko kaatolupia annetaan ja metsästys on tärkeää myös jotta kanta pysyy "hyvän" kokoisena. On hyvä että jotkut pystyvät luopumaan lihasta kokonaan, minä en ole ainakaan vielä valmis. Pienin askelin eteenpäin.
Minäkään en ole vielä valmis luopumaan lihan käytöstä ruoanlaitossa, mutta juurikin nuo asiat, mitä itsekin kirjoitit, ovat minunkin ajatukseni. Vähemmän, hyvää laatua ja kotimaista. Riistaa löytyy meidän ruokapöydästä aika harvoi, koska sitä ei löydy helpolla kauppojen tiskistä. Maistusi kyllä meillekkin. Kiitos Satu kommenteistasi.
Kiitos ihanan rehellisestä ja hyvästä postauksesta! Kiva kuitenkin kuulla että linnuista pidetään hyvää huolta. Varmaan silti aika karua nähdä se kaikki. On niin helppoa vain ajatella että ruoka tulee sieltä kaupasta. ;) Eipä sitä mielellään niitä eläimen viime hetkiä funtsaile. Onneksi Suomessa vielä kummiskin on tilanne paljon parempi eläinten olojen suhteen kuin monessa muussa maassa.
Kiitos Sanna kommentistasi. Täytyy myöntää, että olihan se, mutta onneksi elinolosuhteet olivat hyvät ja puhtaat. Linnut olivat virkeitä ja uteliaita. Kaikesta tästä jäi parempi mieli, koska ennakkoluuloni olivat jotain muuta. Uskon myös itse, että Suomessa on paremmat olot eläimillä, ainakin sen perusteella mitä näin.
Ymmärtääkseni Naapurin maalaiskanat ovat Cobb-rotua. Myös kasvatustiheys ja nopeus erovat edukseen maalaiskanoilla. Valot pyrkii mukailemaan luonnonvaloa, vuorokausirytmiä.
Kiitos Kommentistasi Teijukka. Tietoni tosiaan perustuu lukemaani. Tietenkin muutoksia on voinut tulla ja tietoni kaipaa päivitystä.
Ravintolat käyttävät ulkolaista lihaa vain yhdestä syystä ja se on hinta. Halvempi hinta takaa suuremman katteen annoksesta.
Harmillista! Itse maksaisin mieluusti ns. euron enemmän, että saisin kotimaista laatulihaa.
Onneksi asiakas voi tehdä valinnan ja jättää ko. ruoan tilaamatta, jos annoksessa ei ole käytetty kotimaista lihaa. Jos kaikki tekisivät niin, tarjottaisiin ravintoloissakin vain kotimaista lihaa.
Olen vahvasti sitä mieltä, että jos ja kun syön lihaa, minun on pakko kestää myös nähdä koko ketju. Koska eläimen on pakko kuolla, jos haluamme lihaa lautasellemme. Kamalaa mutta totta.
Se oli yksi suuri syy miksi lähdin tilavierailulle. Nähdä kaikki se, miten ruoka tulee pöytään. Liputan kotimaisen lihan puolesta yhä enemmän ja se tulee näkymään myös ruokapöydässämme.
Mielenkiintoinen aihe ja mahtava tilaisuus päästä tutustumaan ihan paikan päälle tuotantoon.
Alkujännityksen jälkeen, olen tyytyväinen, että lähdin vierailulle ja ennakkoluuloni saivat faktoja.
Olipas mielenkiintoinen kirjoitus ja varmasti oli myös mielenkiintoinen vierailu teillä.
Sitä se todella oli. Olen tyytyväinen, että sain tilaisuuden vierailuun. Arvostukseni ruokaa ja erityisesti lihaa kohtaa nousi.
Kiinnostava aihe. Minua kiinnostaisi tietää miten luomubroileri, jota meillä syödään, eroaa tästä.
Tavallinen ja luomu eroaa toisistaan siten, että osalla linnuista on ulkoilumahdollisuus (riippuen vuodenajoista), luomusäädökset täyttävä rehun käyttö ja linnuilla on hieman suuremmat tilavaatimukset/eläin. Suomen sää antaa mahdollisuuden ulkoiluun vain harvoille linnuille vuodessa eli ns. kesälinnuille. Ulkoilusta ollaan oltu montaa mieltä, koska se nostattaa suuresti sairastumisriksiä ja sen myötä antibioottien käyttöä. Mutta nämä seikat siis erottavat tavallisen ja luomun toisistaan.
Nämä sivut ovat muuttuneet uudistuksen jälkeen levottomiksi. Koko ajan vaihtuvat kuvat häiritsevät lukemista.
Onpa harmillista kuulla. Uudistuksen myötä oli tarkoitus, että lukija löytäisi helpommin mieleisensä reseptin. Kirjoitusta klikatessa kuvien liikkuminen loppuu ja näin ollen antaa rauhallisemman lukuympäristön. Kiitos kommentistasi.
Olen Hannelen kanssa samaa mieltä siitä, että jos syö lihaa, on kestettävä sen seuraukset. Tällainen teurastamovierailu soisi kuuluvan pakollisena peruskoulun opetusohjelmaan. Syy vegaaniudelleni on se, että itse en kestä ajatusta siitä, mistä liha lautaselle päätyy (+ympäristö- ja terveyssyyt, mutta se on toinen keskustelu).
Olen kanssasi samaa mieltä, että tälläinen vierailu olisi syytä nähdä kaikkien aikuisten. Itselleni vierailu antoi paljon ajattelemisen aihetta ja se tulee näkymään lautasella myös lisääntyvänä kasvisruokavaliona.
Minäkin olen vähän sitä mieltä että tällaiset vierailut pitäisivät olla suorastaan pakollisia kaikille, ruoan alkuperä on syytä tiedostaa. Hienoa Peggy kun uskalsit mennä paikalle, itse olen melko varma että en olisi kyennyt osallistumaan.. En kuitenkaan ole täysin vege vaan syön satunnaisesti lihaa, syy tähän on täysin itsekkäästi kulinarismi. Vaikeita asioita :/
Suomessa syödään valtava määrä lihaa vuodessa henkilöä kohti, se oli iso yllätys minulle. Itsellenikin liha maistuu, mutta olen huomannut viime vuosina vähentäväni lihan syöntiä ja lisääväni kasviksia. Nämä ovat todella vaikeita asioita ja olen tyytyväinen, että pääsin vierailulle. Asioissa on aina kaksi puolta.
Minua jäi mietityttämään tuo kun käytit sanaa luonnosta vieraantuminen. Luonnollisuudella ja broilerintuotannolla ei ole mitään yhteistä.
Surullista luettavaa, huomaa, että Atria on onnistunut hyvin mainostempussaan. Ei sanaakaan eläinten jalostusongelmista (sydänkuolemat, jalkavaivat jne.). Kävit tilalla kun eläimet oli 3 viikkoisia. Ne kasvavat tuosta vielä reilusti. Loppuvaiheessa ette olisi mahtuneet siellä kunnolla edes kävelemään.
Tiedän tämän, olen ollut muutaman päivän töissä broilerihallissa (eli suom. huom. kerännyt niitä kituvia ja kuolleita eläimiä). Linnut tunnistavat 20 lajitoveria. Nyt ne ovat koko ajan ventovieraiden keskellä. Niillä on jatkuva nälkä, sillä ne on jalostettu siihen, että syövät (ja kasvavat koko ajan). Ja tiedätkö mikä on yksi syy, että poikasia kuolee eniten? Koska luonnollisissa olosuhteissa emo opettaisi niitä syömään. Nyt ne eivät ole emoa koskaa edes nähneet.
Mutta tietenkään Atria ei maininnut näistä sanallakaan.
Atria on myös mainiosti onnistunut näköjään lanseeraamaan sanan perhetila. En tiedä, mikä tekee tilasta sen paremman, onko siinä yksi perhe pyörittämässä sitä vai joku muu.
Kiitos kommentistasi. Tarkoitin asialla sitä, että olen itse vieraantunut luonnosta. Olen mennyt kauppaan, ostanut lihapaketin, ilman että mietin mistä se liha tulee ja että takana on elollinen eläin. Vierailun jälkeen, en enää tee niin. Mietin tarkkaa ostanko lihaa, millaista lihaa ostan ja kuinka isoja määriä. Vierailun jälkeen lihan syöminen on ollut erilaista ja toisinaan olen jättänyt lihan ostamatta. Syy siihen on, elämä. Olen tyytyväinen, että pääsin vierailulle, koska se sai omat ajatukseni muuttumaan. Tulen jatkossa syömään lihaa, mutta valikoidusti.
Kirjoitukseni perustuu Perhetilalla käyntiin ja omiin paikan päällä oleviin näköhavaintoihini. Se mitä näin Atrian tilalla, ei kuulosta samalaiselta kuin kuvailemasi kokemus, mutta kirjoittamasi kuulostaa todella surulliselta.
Tilalla puhuimme lintujen jaloista ja siitä, että ne ovat Perhetilojen linnuilla kunnossa, koska linnuilla on hyvät pehmukkeet lattialla ja hieman enemmän tilaa liikkua. Sydänongelmista en muista kuulleeni, koska en ollut aina kuuntelemassa puheita. Käytin aikaani paljolti tilaa tutkien ja lintujen kanssa ollen. Asiaa tuli tuli joka tapauksessa yhdessä päivässä todella paljon ja laajasti, kaikki ei mahtunut kirjoitettavaksi asti.
Varmasti mieleen hyvin jäävä vierailu. Ehkä kaikkien olisikin hyvä nähdä ketju kokonaisuudessaan. Tuntuu siltä, että monet ovat kokonaan vieraantuneet jo siitäkin ajatuksesta, että paketista löytyvä koipipala on joskus ollut kiinni elävässä linnussa. Meillä kotona syödään lihaa ja tullaan varmaan aina syömään, mutta ainakin tajutaan myös kunnioittaa tuotetta sillä sen eteen on joku uhrannut elämänsä. Siksi haluamme ostaa myös mahdollisimman hyvin tuotettua lihaa, eli siihen ainakin pyritään :-)
Olen viime aikoina miettinyt tuota Naapurin Maalaiskanaa. Usein se päätyy ostoskoriini juurikin sen takia, että väittävät lintujen olojen olevan jotenkin paremmat. Pitäneekö paikkansa? Olisi mielenkiintoista saada vertailutietoa esim. juuri tuohon teidän vierailuunne. Jokos sieltä on teille kutsu käynyt? :-)
Tuota itsekin tarkoitin. Menemällä kauppaan, ostamalla paketin, sen kummemmin miettien, paitsi nyt. Sekasyöjä minäkin, mutta entistä tarkempi mitä lautaselle tulee.
Naapurin Maalaiskanasta en tiedä, koska en ole nähnyt elinolosuhteita, joten vertailumahdollisuutta valitettavasti ei itselläni ole.
Atria on tarkasti miettinyt mitä se teille näyttää ja mitä ei. Tämä teksti ei ottanut kantaa mihinkää broilerintuotannon hankaluuksiin kuten broilerien keräämiseen ja kuljettamiseen. Ja Suomessahan kaikki tilat on yksityisiä eli "perhetiloja".
Kiitos kommentistasiElli. Broilerin kuljetuksista ja keräämisestä puhuimme tilalla, vaikka tekstistä tämä seikka puuttui. Broilerit kerätään käsin hallista, valot pimennettyinä laatikoihin ja kuljetaan siitä siipikarjatilalle vajaan 40 km päähän. Tieto tuli tilanpitäjältä itseltään vierailun aikana.
Mitä mieltä olet ilmastonmuutoksesta? Onko ihan ok tuhota maapallo vain sen takia, että saa syödä antibioottientäyteisiä sairaaksi jalostettuja lintuvauvan raatoja?
Hei Linda. Vastaukset kysymykseesi: Ilmastonmuutos on huono asia. Ei ole, koska Perhetilojen linnuilla ei käytetä antibiootteja.
Surullinen kirjoitus tilan omistajista, jotka on aivopesty pienestä pitäen turruttamaan itsensä eläintuotannon julmuudelle ja sen jälkeen he aivopesevät muita ja turruttavat muita selittäen kuinka "normaalia" ja "luonnollista" elämää nämä kanat elävät samalla kun ne tukehdutetaan hengiltä ja katkaistaan kaula ja sitten muut toistelevat uunoina perässä kuinka siistiä tämä on ja ei näkynyt melkein yhtään verta! Onhan tämä tosi luonnollista ja normaalia. Onhan. Onhan. Onhan?
Anonyymille! En koe, että minua on aivopesty. Kaikki mitä tilalla sekä siipikarjalinjalla näin, oli mieleenpainuvaa. Ennakkoluuloni muuttuivat ja koen vierailun olevan positiivinen kokemus elämässäni. Perheeni tulee saamaan useammin kasvisruokaa ja harvemmin lihaa. Kun teen liharuokaa, haluan tietää myös mistä se tulee. Arvostan jokaista suupalaa yhä enemmän.
no johan oli paskan jauhantaa
Ei sitä tarvi tulla suutansa soittelee. Viljele sitä negatiivisuutta jossakin muualla.
Kylläpä on Atrian "hyvän mielen propaganda" mennyt sinulle mainiosti kaupaksi. Tiedätkö minkälainen on tyytyväinen kana? Miten se käyttäytyy? En usko, että tiedät. Miten voit sanoa, että havaitsemasi linnut vaikuttivat ihan hyvinvoivilta? Toivottavasti tämän lukijat eivät niele valheita yhtä hyvin kuin sinä.
Luonnossa kana elää muutaman yksilön parvessa, etsii ruokaa maasta, nukkuu pensaiden ja puiden oksilla. Tuollaisella tehotuontantotiheydellä kanoilla ei ole mitään mahdollisuutta luonnollisen kaltaiseenkaan käyttäytymiseen, ei parvenmuodostukseen eikä muuhunkaan, ja mitään orsiahan lattiakanaloissa ei edes ole. Kun eläimellä ei ole mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään, miten se voisi voida hyvin?
On yksi asia hyväksikäyttää eläintä vastuuttomasti. On jo ihan toinen asia julkaista tällaisia valheita blogissaan muka vilpittömästi ja muka tietäväisesti.
Olin yhdessä vaiheessa pari vuotta ostamatta broileria. Ehkä näin sen saman nugettivideon ;) Viime aikoina olen ostanut Naapurin maalaiskanan tuotteita tai luomuna – tosin välillä tuntuu itsestäkin että ostaako sitä vain hyvää omaatuntoa. Parempi olisi ehkä vain jättää kokonaan väliin tai ainakin vähentää. Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta!
Itselleni tuli 8 päivän lihabreikki ja tutkiskeluaika vierailun myötä. Broileria en varmastikaan jätä pois tai muuta lihaa ruokapöydästä, mutta vähentää ajattelin. Vähemmälläkin pärjää :)
Mielenkiintoinen kirjoitus ja selvästi monenlaisia ajatuksia herättävä!
Itsellenikin tuli monta uutta ajatusta niin positiivisia kuin negatiivistakin. Avartava vierailu, olen tyytyväinen, että lähdin mukaan.